Lihakset

Lihakset

Ihmisen luurankoon on kiinnittynyt yli 600 lihasta. Lihakset mahdollistavat erilaiset liikkeet ja pitävät ihmisen pystyssä. Suurin luustolihas on pakaralihas. Yleensä mitä paksumpi lihas, sitä voimakkaampi se on. Pienin lihas on korvassa ja vahvin leuassa. Silmälihakset ovat aktiivisimmat, ne liikkuvat yölläkin, kun nähdään unia. Notkein lihas on kieli. Lihakset liittyvät luihin jänteellä. Lihasten sisällä, jänteissä ja nivelissä on aistimia. Aistimien ansiosta tiedät, missä asennossa olet. Lihaskudosta on kolmenlaisia: poikkijuovaista, sileää ja sydänlihasta.

lähde: kiireestä kantapäähän (KIRJA) kuva: pajuleppa.fi

Poikkijuovaiset lihakset

Luustolihakset ovat poikkijuovaisia lihaskudosta. Ne muodostuvat toisiinsa yhdistyneistä lihassoluista eli lihassyistä. Lihaksen rakennetta voi tarkastella esim. paistilihamöhkäleestä. Sen poikkipinnassa näkyy lihassyykimppuja. Jokaisessa lihassyyssä on lihassäikeitä. Kun lihassäikeet liukuvat toistensa lomiin, lihas supistuu. Lihaskudoksessa on paljon happea ja ravintoaineita tuovia verisuonia sekä hermosyitä. Hermosyitä pitkin lihassyyt saavat supistuskomennot keskushermostosta. Luustolihakset toimivat tahdonalaisesti. Lihasten yhteistoiminnan hallinta vie aina oman aikansa. Vauvat huitovat nyrkeillään ja jaloillaan minne sattuu, mutta taaperoikäisillä on liikkeiden hallinta kehittymässä. Isompikin ihminen joutuu harjoittelemaan uusia asioita kuten hiihtämistä, sählyn peluuta ja rumpujen soittoa. Hermostoon on saatava läpi uudet toimintamallit ja aivot antamaan lihaksille oikeat käskyt.

Lähde: kiireestä kantapäähän (kirja)

Lihaksen supistuminen

Supistunut lihas on lyhyt ja jännittynyt. Se vetää luun mukanaan. Lihakset eivät pysty työntämään. Tuosta syystä lihakset toimivat pareittain. Kolmipäinen olkalihas ja hauis ovat vastavaikuttajalihaksia. Supistuminen vie energiaa. Siihen tarvittavan energian lihas saa verenkierron mukana tulleesta sokerista ja hapesta. Sitä sanotaan soluhengitykseksi. Soluhengityksessä osa energiasta vapautuu lämpönä. Kovassa treenissä lihakset eivät saa tarpeeksi happea ja niihin kertyy maitohappoa. Tämän vuoksi lihakset väsyvät, eivätkä toimi kunnolla ja ovat seuraavana päivänä kipeät. Kivuliasta lihaskouristusta kutsutaan krampiksi. Suonenvedoksi sanotaan taas äkillistä kouristusta, varsinkin jaloissa.

Lähde: kiireestä kantapäähän

Liikkuminen ja lepo

Lihakset tarvitsevat monipuolista liikuntaa, hyppimistä ja venyttelyä. Liikunnan ohella lihakset tarvitsevat myös lepoa, ilman lepoa lihakset jäävät pieniksi. Nukkuessasi lihakset rentoutuvat. Niskalihakset nukahtavat viimeisenä. Käyttämättömät lihakset surkastuvat. Jos jalkasi on ollut kipsissä, ja kun kipsi poistetaan, jalkasi saattaa tuntua oudolta sillä lihaksesi on surkastunut. Lääkintävoimistelijat eli fysioterapeutit auttavat voimistamaan lihaksia onnettomuuden jälkeen. Ortopedit ovat erikoistuneet tuki- ja liikuntaelinten eli lihasten ja luiden vammojen sekä sairauksien hoitoon.

Lähde: Kiireestä kantapäähän

Kasvojen liikkeitä

Me ihmiset pystymme tekemään erilaisia ilmeitä kasvoillamme, kun supistamme ja rentoutamme kasvojen lihaksia. Ihmisellä on uli 50 kasvolihasta. Joitakin niistä sanotaan nostajalihaksiksi, sillä ne vetäytyvät ylöspäin, kun niitä jännittää. Hymyilemiseen tarvitaan n. 12 lihasta. Esimerkiksi hymylihas, iso poskipäälihas ja ylähuulenkohottajalihas vetävät suunpieliä ylöspäin. Otsan rypistämiseen tarvitaan 11 lihasta. Siihen osallistuu muun muassa takaraivo-otsalihas ja kehälihas.

Lähde: Ihmeellinen ihminen