keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Aivot


 

Aivot:

Aivot hallitsevat kehoa. Aistinelimet lähettävät viestejä aivoille esim. tuntemuksia, makuja ja hajuja. Viestit kulkevat hermoja pitkin. Jos laittaa kädet esim. kuumalle levylle, hermot lähettävät aivoille viestin että käteen sattuu. Myös aivoista lähtee hermoton kautta viestejä elimistölle ja lihaksille. Jos haluaa nostaa jalkaa aivot viestittävät siitä lihaksiin.
Kuvan lähteet: materiaalit.internetix.fi
     Aivoissa on kolme eri osaa: isoaivot, pikkuaivot ja aivorunko. Isoaivoissa on kaksi puoliskoa. Oikea puolkisko säätelee kehomme vasemman puolen tiomintaa ja vasen puolisko taas oikeaa puolta. Pikkuaivot auttavat meitä liikkumaan. Aivorunko ohjailee tahdosta riippumattomia liikkeitä esim: hengitystä, verenkiertoa.

Isoaivot:
Oikeapuoli
- Taide
- Musiikki
- Tunteet
- Kuvia
Vasen puoli:
- Tieteet
- Lukuja
- Kieliä.
Aivoihin saapuu jokahetki miljoonia viestejä elimistöstä ja muualta aivoista. Väliaivoissa sijaitsee: Näkökukkula. Se on väliasema, jossa lajitellaan ja ohjataan asiat oikeaan paikkaan. Aivokuori on harmaa poimuttunut kerros aivopuoliskojen päällä. Aivojen on osattava erottaa tärkeä epäolellisesta, muuten tietotulvan käsittely on mahdotonta. Esimerkiksi koulussa tunnilla, samaan aikaan kun opettaja selittää jotakin taululla, talitintti laulaa, villapaita kutittaa, joku mölyää, vessa vedetään, niin silloin on mahdoton keskittyä.

Muisti

Aivot tekevät hyvää työtä järjestellessään sinne tullutta tietoa, ja palauttaessaan rärkeät asiat tarpeen tullen mieleen. Niin tiedät kuka olet, tunnistat perheen jäsenesi. Pystyt puhumaan lauseet loppuun ja ymmärrät mitä muut sanovat. Vanhemmille ihmisillä muisti voi olla huonompi kuin yleensä.

 

 Nukkuminen:

Aivot tarvitsevat lepoa, joten siksi ihmisen täytyy nukkua. Yön aikan kun nukut, aivot järjestelevät päivän kokemuksia ja tapahtumia. Nukkuessa aivot säätelevät myös hengitystä. 

Aivojen yleistietoa:

Aivoissa on miljardeja hermosoluja. Ne voivat vastaan ottaa noin. 100 000 viestiä sekunnissa. Viestit voivat kiitää eteenpäin jopa 435 kilometrin tunti vauhdilla.



Lähteet: kiireestä kantapäähän, katsetietoon ihmeellinen ihminen. ( tiedon kerännyt Saara) Materiaalit.internetix.fi (tiedon kerännyt inka)






torstai 21. marraskuuta 2013

Vatsa

Ihmisen ruuansulatus

Ruoan matka kehon läpi kestää noin vuorokauden. Kun syöt ruokaa, se kulkee ruokatorven kautta vatsaan. Vatsan erittämät nesteet sulattavat ruuan ruokasulaksi. Lihakset työntävät ruokasulan ohutsuoleen. Ohutsuolen seinämän läpi siirtyy ravintoaineita verenkiertoon. Vesi imeytyy ravinnon  jäänteistä elimistoon paksusuolessa. Sen jälkeen jäänteet puristuvat kokoon. Jäänteet siirtyvät peräsuoleen jonka jälkeen ne poistuvat perä-aukosta. Ruoka pysyy vatsassa niin kauan, koska sen täytyy ehtiä sulaa ja ravintoaineiden imeytyä. Vatsa hölskyy joskus. Vatsassa hölskyy jos vatsassa oleva neste ei ole ehtinyt sulaa.




Lähde: Ihmisen ihmeellinen keho (kirja) ja Tiede-lehti 9/200


   Aikoja, kuinka kauan ruoka viipyy ruoansulatus elimistön osissa


 RUOKATORVI: 3 sekuntia
VATSA: 3 tuntia
OHUTSUOLI: 3 tuntia        ( OHUTSUOLI ON YLI 7m PITKÄ! )
PAKSUSUOLI: 18 tuntia
PERÄSUOLI: 1 tunti
                                                                
                                                                      
 lähde: Pisara 5


                                         1: ruokatorvi
                                        
                                         2: vatsalaukku
                                       
                                         3: ohutsuoli

                                         4: umpilisäke

                                         5: paksusuoli   
     
                                        6: peräsuoli


Lähde: Pisara 5 ja kuva www.peda.net






Oksentaminen

Oksennustauti on viruksen aiheuttama. Pieni osa niistä johtuu bakteereista. Keho koittaa poistaa viruksen, joka aiheuttaa oksentamista. Keho lähettää aivoille tiedon, että ihmisen pitää oksentaa. Nesteessä, jota on vatsassa, on suolahappoa. Suolahappo saa suun ja nenän kirvelemään oksentaessa. Oksennustautia  voi ehkäistä syömällä maitohappobakteereja, pesemällä kädet hyvin (myös desinfioimalla) joka vessakäynnin jälkeen, ennen ruokaa ja ulkoa tullesta.



Lähde: www.peda.net ja Ihminen (kirja)



Maksa

Maksalla on yli 500 erilaista tehtävää. Useimmat sen tehtävistä liittyvät ruoansulatukseen. Maksa painaa  noin puolitoista kiloa, ja se on myös kehon isoin rauhanen. Ihmisen maksakudos on väriltään ruskeanpunainen ja kiinteä, lähes samanlainen kuin kaupan hyllyllä oleva maksa. Maksa muun muassa:

-Varastoi vitamiineja ja tiettyjä kivennäisaineita.

-Varastoi sokereita: glukoosi varastoituu glykogeeniksi eli sokeri laitetaan talteen pahan päivän varalle.

-Hajoittaa haitta-aineita, mm. alkoholia, lääkkeitä, poistaa kuona-aineita, tuhoaa taudinaiheuttajia.

-Muokkaa valkuaisaineiden ylimääräistä pillkoutumistuotteita virtsa-aineeksi eli ureaksi. Urea poistuu virtsan ja hien mukana.

-Hajoittaa veren vanhoja punasoluja ja ottaa niistä talteen raudan.

-Tuottaa sappea. Sappi happamoittaa ruokamassaa ja pilkkoo rasvoja pikkupisaroiksi. Maksan verestä poistama keltainen väriaine värjää ulosteet kakan värisiksi.



Lähde: Kiireestä kantapäähän - ihmeellinen ihminen (kirja) ja Ihmeellinen ihminen (kirja) KUVA terveyskirjasto.fi


Munuaiset

Munuaiset sijaitsevat vatsaontelon takaosassa. Niiden tehtävänä on suodattaa nestettä ja kuona-aineita (verestä) joista muodostuu virtsaa. Munuaiset suodattavat vuorokaudessa noin 1700 litraa verta. Molemmissa munuaisissa on n. miljoona todella pientä suodatinyksikköä, nefronia, jotka poistavat verestä liiat suolat ja kuona-aineet. Virtsaa syntyy n. 1,5-2 litraa vuorokaudessa. Munuaisista virtsa kulkeutuu virtsanjohdatinta pitkin virtsarakkoon. Kun nestettä on kertynyt virtsarakkoon parin desilitran verran, tulee vessahätä. Rakko tyhjenee virtsaputkea pitkin.





Lähde: Ihmeellinen ihminen (kirja) KUVA: terveyskirjasto.fi




Hyvä ja terveellinen ruokavalio

On tärkeää että ihminen juo ja syö riittävästi terveellistä  ruokaa, ei mitä tahansa sattuu. Ihminen ei pärjää eikä voi elää makeisilla tai roskaruoalla. Ihmisen on saatava päivittäin muun muassa vitamiineja, kuituja ja vettä. Näistä aineista hyvä ruokavalio koostuu:
  
     Valkuaisaineita (kananmuna, liha, maito, juusto, kala )

Hiilihydraatteja ( hedelmät, viljatuotteet, kasvikset )

Rasvoja, - pieniä määriä (voi, margariini, öljyt , pähkinät )

Vitamiineja (tuoreet hedelmät ja vihannekset)

Kivennäisaineita kuten rauta ja kalsium

Kuituja, sulamatonta ainesta (vihannekset, hedelmät, kokojyväviljat )

Vettä!!!!!!!! Ihminen voi olla päiväkausia syömättä mutta vettä ihmisen täytyy saada joka päivä.

Muistathan syödä terveellisesti (:
Lähde: Kiireestä kantapäähän (kirja) KUVA: www.kasvikset.fi
    
 

 





Hampaat



Hampaiden pilaantuminen:

Hammaskiilteen täytyy kestää jatkuvaa kulutusta. Hampaiden pesu kaksi kertaa päivässä on tehokas tapa vahvistaa hammaskiillettä entisestään. Hampaiden reikiintyminen on hampaan kovakudoksen syöpymistä bakteerien vaikutuksesta. Hampaiden reikien ja pilaantumisen syntyyn vaikuttavat myös ravinto, syljen määrä ja laatu. Jos napostelet (eli syöt pullaa karkkia ja muita sokerisia herkkupaloja) liikaa, hampaasi pilaantuvat liiasta sokerin määrästä. ''Hammaspeikot'' (Bakteerit) alkavat tehdä töitä eli rikkomaan ja reikiinnyttämään hampaita.
Lähteet: ''Oma pää'', pisara kirja 5, Yle.fi ja isä :)

Maito-, rauta- ja viisaudenhampaat:

Ihmisellä, kuten muillakin nisäkkäillä on juurelliset hampaat. Ensimmäisiä hampaita, maitohampaita, puhkeaa kaiken kaikkiaan 20. Noin 3-vuotiailla ne ovat kaikki valmiina. Maitohampaat alkavat irrota 5-6 vuotiaana ja hammaskeiju käy yöllä vaihtamassa hampaat kolikoksi. Pysyviä hampaita, ns. rautahampaita, alkaa puhjeta noin 6-vuotiaana. Etuhampaat ovat talttamaiset ja kulmahampaat terävät. Niillä on hyvä tarttua ruokaan ja irrottaa suupalat. Nystermäiset välihampaat ja poskihampaat ovat omiaan hienontamiseen. Noin 13-vuotiaalla on yleensä jos 28 hammasta.  Viimeisinä, vasta 15.21-vuotiaana, puhkeavat kolmannet poskihampaat, viisaudenjampaat. Ne voivat myösjäädä kehittymättä.
Lähteet: Kirjasta: Kiireestä kantapäähän ->  ihmeellinen ihminen


  Hampaan aines:

Hampaiden pinta on erittäin kovaa hammaskiillettä. Hampaan pääosan muodostaa kuitenkin hammasluu.
Hampaden määrä: Jos sinulla on ylhäällä 14 ja 14 hammasta alhaalla, se ei tarkota sitä että kaikilla on. "Pysyviä hampaita on siis aikuisella 28-32 riippuen viisaudenhampaiden määrästä" 7-12 vuotialla hampaita on n: 14-16 hammasta ylhäällä sekä alhaalla

Lähteet:hammaslaakari.fi, minä.

Hampaden kuluminen:

Hampaiden kulumista syntyy, kun hampaat hankaavat toisiaan vastaan. Tämä ilmenee tyypillisimmin hampaiden purupinnoilla. Hampaiden kulumista edistävät purennan epätasapaino, hampaiden narskuttelu öisin (bruksismi) sekä hampaissa eri syistä johtuvat asentovirheet.
Hampaiden syöpymistä, eroosiota, edistävät happamien juomien, kuten energia- ja urheilujuomien, nauttiminen sekä kasvisruokavalio. Närästykseen liittyvä mahahappojen nousu suuhun voi myös näkyä hampaiden eroosiona. Myös bulimiassa ja anoreksiassa oksentelu voi aiheuttaa hampaiden eroosiota. Eroosiota voidaan hoitaa täyttämällä kulunut alue hammaspaikka-aineilla.

Lähteet: Terveyskirjasto.fi

Ientulehdus eli gingiviitti:

Ientulehdus eli gingiviitti on melko yleinen tulehdustila. Se aiheutuu bakterimassan eli plakin muodostumisesta hampaiden ja ikenien väliin ientaskuun ja ienrajaan. Ientulehduksen oireina voi olla paha maku ja haju suussa, sekä ikenien punoitus, arkuus, turvotus ja verenvuoto hampaita puhdistettaessa. Hoitamaton ientulehdus voi johtaa hampaita ympäröivän leukaluun ja kiinnityskudoksen häviämiseen. Tätä hampaiden kiinnityskudossairautta kutsutaan tukikudostulehdukseksi eli parodontiitiksi. Ientulehduksen voi ehkäistä ja parantaa tehostamalla suuhygieniaa. Useimmiten päivittäinen kunnollinen hampaiden ja hammasvälien puhdistus riittää hoidoksi.

Lähteet: Hammaslääkäri.fi, Yle.fi

 

Hammassärky:

 avallisin hammassäryn syy on kiilteestä syvälle hammasluuhun edennyt hampaan reikiintyminen ja sen aiheuttama ärsytys hammasytimen eli pulpan runsaasti hermoja sisältävään kudokseen. Myös syvä, hammasytimen läheisyyteen ulottuva paikka tai hammasta kohdannut isku voi olla oireita antavan hammasytimen tulehduksen syynä. Tulehduksen seurauksena pulpakudokseen syntyy turvotusta, josta aiheutuu painetta hampaan kovakudoksen ympäröimässä ontelossa.
Joskus edellä mainittu tapahtumakulku sujuu vähin tai olemattomin oirein ja hiljaisena pysyttelevä pulpakudoksen kuolio jää hoitamatta. Tulehdus etenee juurenkärjen ulkopuolelle, ja leukaluuhun syntyy tulehduspesäke. Se saattaa kuitenkin aiheuttaa hammaskipua jossain vaiheessa, kun pesäkkeeseen kertyy märkää. Paineen lisääntyessä märkä etsii purkautumistien, ja tuolloin voi limakalvolle tulla näkyviin paise.

Lähteet: Terveyskirjasto.fi

 Hammaskivi:

 Mineralisoitunutta hammasplakkia kutsutaan hammaskiveksi. Hammaskiveä muodostuu kun hammasplakit saavat olla riittävän kauan rauhassa ja alkavat mineralisoitua. Hammaskiveä muodostuu paikkoihin, joihin hampaiden harjaus ei ylety. Hammaskivi peittää bakteeritulehduksen ja johtaa karieksen pahenemiseen sekä hampaan tukikudoksen vaurioitumiseen. Hammaskiveä ei saa poistetuksi harjaamisella, vaan se vaatii hammaslääkärin tai -hoitajan suorittaman hammaskiven poiston.

Lähteet: maitohampaat. blogpost.fi.
hammaslääkäri.fi
Kuvan lähde: maitohampaat.blobpost.fi.

Iho

Iho

Syy siihen, että miehelle tulee enemmän karvoja kuin naiselle on se että miehellä on erinlaiset hormonit kuin naisella. Syy myös siihen että miehelle kasvaa parta, mutta naiselle ei on myös se että miehellä on eri hormonit. Moni ihmettelee miksi iho menee kananlihalle kun on kylmä. No kyse on usein siitä että normaalista reaktiosta ihon viilenemiseen eli vilunväreistä. Ihon ensisijaisena tehtävänä on suojata kehoa ulkoa tulevilta uhkatekijöiltä. Iholla on muitakin tehtäviä, joista tärkein on lämmönsäätely. Kuumalla kelillä pintaverisuonet laajenevat, jolloin ihon lähelle virtaa mahdollisimman paljon verta, josta lämpöä pääsee haihtumaan. Iho suojaa ihmistä myös tuntoaistin avulla. Iho on pintakudosta, joka suojaa lihaksia ja luita. Tiesitkö että aikuisen iho painaa noin 4 kiloa. Iho peittää koko kehomme ja se onkin suurin elimemme. Iho on ihmisen laajin aistelin. Iholla on myös tärkeä rooli tulehdusten torjujana immunijärjestelmässämme. Ihon pinnalla sijaitsevat hermopäätteet keräävät ja välittävät aivoillemme siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Auringonvalon vaikutuksesta ihollamme muodostuu hyvinvoinnillemme elintärkeää D-vitamiina. Ihon alle voidaan rokotta lääkeaineita kun ei ole tarkoituksenmukaista tai sallittua ruiskuttaa sitä suoraan lihakseen tai suoneen. Orvaskesi (epidermis) on ihon uloin kerros, jonka paksuus on 0,05-0,20 mm. Orvaskeden alla sijaitsee verinahka (dermis,corium) sidekudoksesta muodostunut, verisuonia ja hermoja sisältävä kerros. Toisinaan luetaan mukaan verinaha alla oleva ihonalaiskerros (subcutis), joka koostuu lähinnä rasvasoluista ja löyhästä sidekudoksesta. On erinlaisia hikirauhasia joita on eri paikoissa ja niillä on eri tehtäviä. Talirauhaset taas erittävät kuolleiden rauhassolujen muodostamaa talia, joka voitelee ihon vettä hylkiväksi ja notkeaksi.

Lähteet: oma pää, wikipedia ja rakas isosisko.
                                         Kuvan lähde: Solunetti.fi
 

Luut

Luut

Luun rakenne

Luja luusto on keholle elintärkeä tukiranka, mutta luiden hyvinvoinnista huolehteminen saattaa toisin unohtua. Luu on elävää kudosta. Jos luu murtuu kipu on kova. Kipsi pitää luun päät paikoillaan. Luun päässä on rustoa. Verisuonet tuovat ravintoa luun soluille. Luiden sisällä on luuydin. Myös luut tarvitsevat ravintoa ja huolenpitoa täyttääkseen tehtävänsä ja voidaakseen hyvin. Jotta luista tulisi hyvät, pitää juoda paljon maitoa ja syödä terveellistä ruokaa.




Luusto

 
 Luustolla on monta tehtävää. Luut pitävät meitä pystyssä. Ne suojaavat sisäelimiä ja tuottavat verisoluja. Luut antavat vartalolle muodon. Ihmisessä on yli 200 luuta.Pisimmät luut ovat jaloissa ja pienimmät luut ovat korvan sisällä Luita on monenmuotoisia ja monen kokoisia. Kylkiluut suojaavat keuhkoja ja sydäntä. Luiden luuytimissä muodostuu punasoluja, jotka ovat kehomme hapenkuljettajia. Rikkouduttuaan luut myös korjaantuvat yksin. Luusto suojaa kehomme elintärkeitä osia. Luusto on kehomme tukiranka. Jaloissa on pisimmät ja vahvimmat luut. Luusto kannattaa pitää kunnossa, jotta elimistön tuki ja turva säilyisi vahvana mahdollisimman pitkään.
 
 
 

Luiden kiinnittyminen

 
 
Luut kiinnittyvät toisiinsa nivelen avulla. niveliä on erilaisia. Nivelen tyyppi näyttää
määrää luiden liikkumisradat